Kulkuvälineissä

Värikästä matkaa, kiitos VR. Teknistä vikaa, peruuttelua takaisin edelliselle asemalle, junan vaihtoa ja 2 tunnin myöhästymistä. Kun konnari kuulutti, että kohta joudutaan katkaisemaan sähköt ja pimentämään juna, lohdutti se Sokea Rouva kanssamatkustajia, että ei hätää, opaskoira on käytettävissä.

”Mistä tuo koira tietää oikean pysäkin, kun se ei näytä olevan lainkaan kiinnostunut junan kuulutuksista, nukkuu vain?” Tähän Sokea Rouva vastasi: ”Se tietää vain ruokakuppinsa sijainnin, muut minun on sille kerrottava!”

Aamulla Itiksessä bussin päättärillä se Sokea Rouva jäi odottelemaan, että kiireisimmät poistuvat ensin bussista. Reipas herrasmies kuitenkin tukkesi käytävän muilta ja sanoi: ”Rouva on vain nyt hyvä, tie on selvä!” Sitten vielä kadulla sanoi: ”Et kyllä lainkaan näytä siltä, että apua tarvitsisit. Se on sitten kai vain ihan eri juttu!” Vähänkös taas huvitti!

Sokean Rouvan mieltä niin lämmitti, kun sai olla avuksi ja oppaana näkevälle metroon menijälle. Tämä kanssakulkija ei löytänyt reittiä hissiltä hissille ja totesi vain nöyrästi, että hänpä seuraa kiltisti Sokeaa Rouvaa. Kyllä on mukavaa auttaa toisia!

Se Sokea Rouva aiheutti hämmennystä kanssakulkijoissa, kun lueskeli metrossa viestejä pimeällä kosketusnäytöllä. Ystävällinen vieruskaveri otti asiakseen koputtaa olkavarteen ja kertoa huolestuneena: ”Anteeksi rouva, mutta teillä on näyttö aivan pimeänä!”

Eräänä päivänä Sokea Rouva teki kaksi hyvää tekoa kanssakulkijoille. Aamulla jenkkifrouva yritti maksaa bussikyytiä 50 euron setelillä, ja Sokea Rouva sai rahan rikottua. Illalla kaupasta tullessa raivarin saanut kolmivuotias uhmaikäinen hiljeni, kun se Sokea Rouva kyseli opaskoiralta apua lapselle. Sepi lepytteli hämmästyneen pojun häntä heiluen.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *